Vappukampa päivä 4.

Tänään taas vuorossa runoja:

Aatu Ylisuvanto - Jos olisin eläin

Jos olisin eläin,

olisin kettu ketterä

viekas valehdellessa

ilkeä, ilkikurinen!

Suoltaisin säkeistöjäni

miesten suuriksi murheiksi,

naisten somiksi nauruiksi,

lasten pitkiksi loruiksi!

Aatu Ylisuvanto - Aakkossäkeet

Aamu saapuu jälleen kerran

Avarien maiden laaksoon

Tuuli kuljettaa kirjettä

Uutta sekä surullista

Jasmin Piipponen - urheilulajin kuvaus

Otan askeleen, levitän jalkani

astun syvemmälle asentoon,

hengähdän ja tunnen sykkeen,

venymisen tunteen, paineen.

Laitan kädet yhteen,

lasken kymmeneen, kyllä tämän kestän,

olen vahva ja saan palkan,

on aika kiertää, vaihtaa asentoa.

Asetan pyllyn pystyyn, olen koira,

kädet kannattavat, mikä ihana tunne.

Viimeisenä kyykkyyn, jaksan pomppia,

tämä saa riittää tältä päivältä.

Kuvaus kuvasta/Tajunnanvirtaa (Jasmin Piipponen)

On polku punainen,

siinä keskellä keltaisuutta, kauneutta,

hämmentynyt sitä kulkee,

tajuaa yksinäisyytensä ja erityisyytensä.

Ei muut näe polkua, vaikka

sen viertä kulkevat.

Ja silti hänkin sokea,

on vain yksi mielessään,

tuo kaunis, joka ei ole vielä lähtenyt,

vuosia jo pystynyt

silti ulottumattomissa.

Eikö ajan kuuluisi haalistaa,

ei tehdä kipeämmäksi?

Ei kaikkea kerralla nähdä voi,

jos havaitsisi, ei jäisi nälkää elämän.

Ja se on mikä tuo kauneuden,

tuo haikeus,

runollisuus universumin, avaruuden.

Tapiirista saatuja runoja:

Rakastuttuaan voi tulla

mustasukkaiseksi jopa ajoista,

joilloin ei toista tuntenut.

Se on pelkoa. Se tekee kuristavan olon.

Vähän niin kuin laittaisi metallitangon pyöränrenkaan väliin.

Rakastuttuaan voi tulla

mustasukkaiseksi jopa ajoista,

joilloin ei toista tuntenut.

Se on pelkoa. Se tekee kuristavan olon.

Se ei lakkaa ennen kuin täytän sen aukon tyhjällä.

Käpertyäpä vuoteelle kuin kissa

ja nukkua, nukkua,

mutta unteni venekin kiikkerä,

niin myös minä.